Post by Heidi on Apr 27, 2009 18:17:05 GMT 2
Elikkäs, pidän vappu maaston 1.5 eli juhlistettais vähän vappua menemällä kunnon maastolenkki ponien kanssa. Osallistujia tunnille 5-3 halukkaiden määrästä riippuen. Itse vedän jonoa Anssilla, joten sitä ei voi tunnille ratsuksi saada. Ratsut saatte valita ihan itse. $= Maksanut
Osallistujat:
Sini - Kaikka $
Tarina:
- Lähdetääs sitten! Huusin vielä Kaikan varusteiden kanssa puuhailevalle Sinille. - Selvä homma, hän sanoi ja kiristi Kaikan satulavyön.
Hyppäsimme molemmat hevostemme selkään ja lähdimme tasaista käyntiä kohti metsään johtavaa maastopolkua. Linnut lauloivat ja aurinko paistoi. Oli täydellinen päivä kunnon maastolenkille. - No niin, sitten vähän ravia! Sanoin takanani tulevalle Sinille kun saavuimme vähän syvemmälle metsään.
Tuuli humisi korvissa ja hevoset juoksivat allamme virkeinä kevään tulosta. - Ohhoh! Kaikka onkin vauhdikkaalla päällä! Sini huudahti Kaikan ilmestyttyä viereeni laukalla. - Noh, yritä pitää se kuitenkin siellä mun perässä aisoissa, sanoin Sinille nauraen.
Ravasimme aika pitkän matkaa, kunnes päätin lähteä vähän metsään rämpimään. - Käyntiin! Kajautin Sinille ja hiljensin Anssin käyntiin. Käänsin Anssin metsään ja Sini näytti vähän kummastuneelta, muttei valittanut. Rämmimme umpimetsässä aika kauan, kunnes saavuimme takaisin polulle. Ravistin hiuksistani oksat pois ja Sinin huomattuaan että hänen hiuksensa olivat aivan sammaleessa teki samoin.
Kun olimme kävelleet jonkin aikaa polkua pitkin huomasin edessämme aukeavan laukkapätkän. - Laukataaks? Kysyin Siniltä. Sini vastasi innokkalla nyökkäyksellä ja ennen kuin ehdimme edes tajuta sitä, hevosemme viilettivät jo laukassa eteenpäin.
Laukkasimme vieretysten, välillä katsahtaen toisimme hymyillen. Nautin siitä hetkestä ja niin näytti Sinikin tekevän. Mutta sitten, kuten aina laukkasuora loppui aivan liian pian ja hiljensimme hevosemme nauraen raviin. - Toi jos mikä oli kivaa! Sini sanoi hymyillen. - Niinpä, vastasin ja jatkoimme polkua pitkin peräkanaa ravaamista.
Kun saavuimme metsänreunaan siirryimme käyntiin, taputimme hevosiamme ja annoimme niille ihan pitkät ohjat. Kummatkin olivat olleet superkilttejä! Kun saavuimme tallipihaan hyppäsimme alas hevosten selästä ja talutimme ne talliin. Sitten otin vielä Anssilta varusteet pois ja annoin sille porkkanan. Se oli tehnyt hyvää työtä tänään! Sinikin oli jo saanut Kaikan kuntoon, joten minä lähdin iloisin mielin kotiin.
Osallistujat:
Sini - Kaikka $
Tarina:
- Lähdetääs sitten! Huusin vielä Kaikan varusteiden kanssa puuhailevalle Sinille. - Selvä homma, hän sanoi ja kiristi Kaikan satulavyön.
Hyppäsimme molemmat hevostemme selkään ja lähdimme tasaista käyntiä kohti metsään johtavaa maastopolkua. Linnut lauloivat ja aurinko paistoi. Oli täydellinen päivä kunnon maastolenkille. - No niin, sitten vähän ravia! Sanoin takanani tulevalle Sinille kun saavuimme vähän syvemmälle metsään.
Tuuli humisi korvissa ja hevoset juoksivat allamme virkeinä kevään tulosta. - Ohhoh! Kaikka onkin vauhdikkaalla päällä! Sini huudahti Kaikan ilmestyttyä viereeni laukalla. - Noh, yritä pitää se kuitenkin siellä mun perässä aisoissa, sanoin Sinille nauraen.
Ravasimme aika pitkän matkaa, kunnes päätin lähteä vähän metsään rämpimään. - Käyntiin! Kajautin Sinille ja hiljensin Anssin käyntiin. Käänsin Anssin metsään ja Sini näytti vähän kummastuneelta, muttei valittanut. Rämmimme umpimetsässä aika kauan, kunnes saavuimme takaisin polulle. Ravistin hiuksistani oksat pois ja Sinin huomattuaan että hänen hiuksensa olivat aivan sammaleessa teki samoin.
Kun olimme kävelleet jonkin aikaa polkua pitkin huomasin edessämme aukeavan laukkapätkän. - Laukataaks? Kysyin Siniltä. Sini vastasi innokkalla nyökkäyksellä ja ennen kuin ehdimme edes tajuta sitä, hevosemme viilettivät jo laukassa eteenpäin.
Laukkasimme vieretysten, välillä katsahtaen toisimme hymyillen. Nautin siitä hetkestä ja niin näytti Sinikin tekevän. Mutta sitten, kuten aina laukkasuora loppui aivan liian pian ja hiljensimme hevosemme nauraen raviin. - Toi jos mikä oli kivaa! Sini sanoi hymyillen. - Niinpä, vastasin ja jatkoimme polkua pitkin peräkanaa ravaamista.
Kun saavuimme metsänreunaan siirryimme käyntiin, taputimme hevosiamme ja annoimme niille ihan pitkät ohjat. Kummatkin olivat olleet superkilttejä! Kun saavuimme tallipihaan hyppäsimme alas hevosten selästä ja talutimme ne talliin. Sitten otin vielä Anssilta varusteet pois ja annoin sille porkkanan. Se oli tehnyt hyvää työtä tänään! Sinikin oli jo saanut Kaikan kuntoon, joten minä lähdin iloisin mielin kotiin.
